Työhyvinvointia hoivayrityksessä

Mitä työhyvinvointi tarkoittaa? Onko mahdollista löytää työstä hyviä puolia ja löytää vielä keinot näiden edistämiseen? Näihin kysymyksiin etsittiin vastauksia kainuulaisessa yksityisessä kristillisessä hoivayrityksessä, Hoivakoti Ristilevossa, toteutetussa työhyvinvoinnin kehittämisprojektissa vuoden 2011 aikana. Projekti toteutettiin opinnäytetyönä Kajaanin ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelmassa ylempänä ammattikorkeakoulututkintona.

Projektissa sovellettiin toimintatutkimuksen metodologiaa luoviin keskustelumenetelmiin. Projektin kokoukset pidettiin aivoriihen, työkonferenssin ja kuuden hatun menetelmän avulla. Nämä osoittautuivat hyvin toimiviksi ja herättivät vilkasta keskustelua. Tietoa työhyvinvoinnista kerättiin myös koko henkilökunnalta kyselyn avulla. Johtamisen ei tule olla (kuten ei tämänkään projektin johtaminen ollut) sanelevaa, käskyttävää ja määräävää, vaan ihmisten kohtaamista persoonallisina, historiallisina ja kehollisina ihmisinä. Sellaisena, kuin jokainen meistä on.

Kuitenkin tämän päivän polttava taloustilanne ja – uutiset – näkevät ihmisen kustannuksena ja numeroina, johon on luonnollisesti vaikuttanut epävakaa taloustilanne niin Euroopassa kuin täällä Suomessakin, tietenkään Kainuuta unohtamatta. Säästöuutisia lukiessa ja kuullessa on helppo huomata tuloksenhakuinen ihmiskäsitys, missä ihmiset ovat numeroita, tuloksia ja euroja, eivät tuntevia ja eläviä ihmisiä.

Kun alamme puhua samanarvoisuudesta, yhdessä tekemisestä ja kumppanuudesta, olemme aika lähellä jaettua johtajuutta. Jaetulla johtajuudella pyritään yhdessä oppimiseen, toisten välittämiseen ja yhdessä tekemiseen. Jaettu johtajuus uskoo siihen että kaikki tieto ja osaaminen ovat jo olemassa, ne vain tulee saada käyttöön. Toisinaan tähän päästään ihmettelemällä asioita ja jakamalla omaa tietämättömyyttä. Johtajan ei enää tarvitse olla ”viisain tai kaikki tietävin” vaan jokaisella meillä on elämän varrella opittua tietoa ja taitoja. Johtaminen on myös tämän epätietoisuuden ja epätäydellisyyden kanssa olemista. Kokemuksieni mukaan johtaminen on hyvin pitkälle ihmisten kuuntelemista ja kanssakulkemista, erilaisten mielipiteiden kuuntelemista ja hyväksymistä sekä asioiden yhteiseksi tekemistä. Kehittämisessä ei ole tärkeää mahtipontiset sanat tai puheet, vaan hyvät ja eteenpäin ajattelevat yhteistyökumppanit, jotka ovat kehittämisen ”kultahippuja”.

Projektin tuloksena havaittiin työhyvinvoinnin löytyvän hyvin läheltä. Se ei ole ilmaisia lomamatkoja tai kosteita illan istujaisia. Työhyvinvointi tarkoittaa mielekästä työtä, jota saa tehdä toimivassa työympäristössä. Työstä palautumiseen ja uuden oppimiseen tarvitaan työn ja levon sopivaa rytmitystä. Työhyvinvointi tarkoittaa avointa ja turvallista ilmapiiriä, jolloin myös hankalista asioista päästään keskustelemaan työyhteisössä. Työhyvinvointia syntyy, kun esimiehiltä ja työtovereilta saadaan tukea ja välit heihin ovat kunnossa. Myös työyhteisön arvoihin sitoutuminen ja työehtosopimuksen noudattaminen ovat työhyvinvointia. Sitä on myös tiedon liikkuminen eteenpäin ja tiedon saaminen. Hyvinvointia on myös itsestään huolehtiminen ja se että työpäivästä jää mukava mieli. Työhyvinvointi syntyy työstä.

Voiko hoivatyöstä sitten löytää mukavia ja myönteisiä puolia? Kyllä voi. Hoivakodin pieni, kodinomainen ja turvallinen työympäristö koettiin myönteiseksi. Lisäksi myönteisinä puolina koettiin että työhön pystyy vaikuttamaan, kuten työaikoihin, vastuuseen ja omien vahvuuksien käyttämiseen. Myönteisinä puolina korostuivat myös työn ääreltä löytyvät ihmiset; työantajat, työkaverit, hoivakodin asukkaat ja heidän omaisensa. Lisäksi myönteisiä puolia löytyi avoimesta ilmapiiristä ja kristillisistä arvoista. Myönteistä oli myös itse työ. Töihin on kiva mennä, työ on vaihtelevaa, vetovoimaista ja vuorovaikutteista. Lisäksi töissä voi olla rohkeasti oma itsensä.

Mitä työhyvinvoinnin edistämiskeinoja sitten löytyi? Ensimmäiseksi on tärkeä arvostaa ja kunnioittaa itseään ja toisia. Itsestä, läheisistä ja vapaa-ajasta tulee pitää kiinni. Erilaiset virkistystapahtumat ja työnantajan liikuntasetelit ovat myös keinoja lisätä hyvinvointia. Lisäksi hyvinvointia voidaan edistää, kun hoivatyö voidaan tehdä hyvin, rauhallisesti, häiriöttömästi ja sitä saa tehdä oikein ihanasti ”sydämensä kyllyydestä”. Hyvinvointia edistää se, että omia mielipiteitä voi esittää reilusti, mutta kunnioittaa samalla myös muiden eriäviäkin mielipiteitä. Toisaalta omaa toimintaa tulee tarkastella kriittisesti ja välillä tulee ”seisoa pelin edessä”.  Jokainen kantaa omalla käytöksellään vastuun myös koko työyhteisön hyvinvoinnista.

Työyhteisössä asioista tulee pystyä sopimaan yhdessä. Työn oikea rytmittäminen on myös keino lisätä hyvinvointia. Työstä palautuminen tulee taata sopivalla työvuorosuunnittelulla, taukojen pitämisellä ja työ tulee organisoida hyvin yhdessä työtovereiden kanssa. Lisäksi hoivatyössä on merkityksellistä oikeat työasennot ja työvälineiden oikea käyttäminen ja niiden käytön opastaminen. Työympäristön toimivuus ja turvallisuus ovat merkityksellisiä asioita, joilla voidaan edistää hyvinvointia. Hyvinvoinnin edistämiskeinoina nousivat myös työyhteisön hengellinen toiminta, työehtosopimuksen noudattaminen ja tiedon jakaminen.

Hyvinvoivaa työpäivää!

Heidi Arffman, Sairaanhoitaja YAMK

Yhdessä asiakkaiden parhaaksi -työpaja 22.11. 2011

Kajaanin amk:lle kokoontui 20 innokasta osallistujaa keskustelemaan, miten hoivayrittäjien, Kainuun maakunta-kuntayhtymän toimijoiden ja omaishoitajien yhteistyötä voitaisiin kehittää niin, että asiakas saisi paremmat palvelut. Keskustelussa oli mukana hoivayrittäjiä, kuntayhtymän toimijoita ja omaishoitajien edustajia kaikista KOKO Kainuu -ohjelman kunnista Vaalaa lukuun ottamatta.

Aluksi työpajan vetäjä Hannu Ripatti kertoi lyhyesti palvelumuotoilun perusideoista, kuten siitä, että palvelumuotoilun ytimessä on ymmärtää mikä on asiakkaalle tärkeää – siis mistä palvelun arvo muodostuu. Palvelumuotoilun plussia ovat Ripatin mielestä 1) pakottaa ajattelemaan asiakasta kaikessa tekemisessä 2) poistaa turhat sisäiset ”mutu”-keskustelut 3) palvelumuotoilun metodit ohjaavat kohti todennäköistä onnistumista ja 4) palvelumuotoilu soveltuu loistavasti olemassa olevien palveluiden parantamiseen ja sen avulla voi saada parannusta palveluihin lyhyessäkin ajassa. Miinuksia puolestaan  ovat 1) palvelumuotoilun moninaisuus vaatii tekijöiltä kohtalaisen paljon 2)kuuma aihe – vaarana on että mikä tahansa on kohta palvelumuotoilua ja 3) miten saadaan asiakkaista ulos jotain mitä he eivät osaa haluta?

Alustuksen jälkeen osallistujat jakaantuivat neljään sekaryhmään, joista kaksi paneutui päivän teemaan omaisten ja kaksi palveluntuottajien näkökulmasta. Ensimmäisen tehtävän tarkoitus oli keskustella ja tunnistaa tämän hetken tärkeimmät asiakastarpeet (5 tarvetta). Ryhmät paneutuivat tehtävään innokkaasti ja tunnistivat seuraavia tarpeita:

–          monipuolisemmat omaishoidon järjestelyt

–          yksilöllisemmät ja joustavammat palvelut

–          sijaisomaishoitajajärjestelyt

–          erikoisosaamisen tarve haasteellisesti käyttäytyvien asiakkaiden hoitoon

–          turvallisten lyhytaikaisten asiakkaiden hoitopaikkojen järjestelyt

–          jatkopaikkojen saatavuus

–          tietoa eri palveluntuottajista ja palveluohjauksesta

Ryhmien toisena tehtävänä oli pohtia edellisessä tehtävässä tunnistettuihin asiakastarpeisiin ratkaisuja (2 ratkaisua). Ryhmät tuottivat yksimielisesti ja lähes samoilla sanoilla seuraavat ratkaisut:

–          palveluohjauksen kehittäminen niin, että tieto palveluista on saatavilla yhdestä pisteestä joka seutukunnalla. Tietoa pitäisi saada Kelan, yritysten, julkisen toimijan ja yhdistysten palveluista

–          lyhytaikaishoitopaikkojen järjestäminen niin, että mahdolliset vapaat paikat ovat tehokkaasti käytössä. Ehkäpä tämä voisi olla hyvin järjestettävissä, koska lyhytaikaisten hoitopaikkojen tarvitsijat ovat tiedossa ja heidän hoitojaksojensa pituudet ovat myös tiedossa, ja näiden tietojen perusteella heidän hoitojaksonsa voitaisiin suunnitella koordinoidusti

–          palvelusetelijärjestelmän kehittäminen niin, että palveluja tarvitsevat voisivat hankkia joustavasti yksilöllisempiä ja monipuolisempia palveluja

Osallistujat pitivät työpajaa onnistuneena, koska ensimmäisen kerran kolme eri tahoa oli keskustelemassa ja hakemassa ratkaisuja palvelun pullonkauloihin yhteisessä työpajassa. Eri toimijoita kokoaville työpajoille toivottiin jatkoa.

Anitta Juntunen

Vaalan hyvinvointitalkoot

KOKO Kainuun Hyvinvointiverkosto järjesti yhdessä Vaalan kunnan kanssa 6.10.2011 hyvinvointitalkoot Vaalan urheilutalolla.  Talkoissa oli mahdollisuus tutustua järjestöjen, yhdistysten, yritysten, kunnan  Oulunkaaren tarjoamiin hyvinvointia ja terveyttä edistäviin palveluihin ja viettää aikaa yhdessä.

Toimintaansa ja palvelujaan noin sadalle talkoisiin osallistuneille esittelivät Vaalan sydänyhdistys, Pohjois-Suomen sydänpiiri, Vaalan reuma ja tules ry, Kajaanin Seudun Diabetesyhdistys, Pohjois-Suomen neurologiset potilasjärjestöt, Vaalan näkövammaiset, Näkövammaisten keskusliitto, Pohjois-Suomen syöpäyhdistyksen Vaalan kerho, Vaalan Eläkeläiset, Kainuun sotaveteraanien veljesliitto, Rintamaveteraanit Vaalan yhdistys ja Eläkeliiton Vaalan yhdistys.

Vaalalaisia yksityisiä palveluntuottajia edustivat kotipalveluja tarjoavat  Avuxi, T:mi Max ja Touhu Jätkät, hyvän olon palveluja tuottavat Hyvän Olon Pisaroita ja Rokua Health & Spa.  Vaalan kunnan palveluja esittelivät kirjasto, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmä ja vapaa-ajan toimijat. Oulunkaaren edustaja oli myös paikalla. Kajaanin ammattikorkeakoulun hoitotyön opiskelijat haastattelivat talkoisiin osallistuneita ja mittasivat vapaaehtoisilta verenpainetta.       

Vaalan kunnan vapaa-ajan ja liikunnan ohjaajat antoivat kädestä pitäen opastusta sauvakävelyyn ja kahvakuulalla harjoitteluun. Vaalan kunta tiedotti talkoissa ensi vuoden alussa tapahtuvista uudistuksista, jotka tulevat koskemaan vapaa-ajan vastuualuetta. Lehtori Teija Ravelin Kajaanin amk:sta ohjasi terapeuttisen tanssituokion.

 Yhteinen ohjelmatuokio oli iltapäivällä. Tilaisuuden juontajana oli Sinikka Rantalankila. Vaalalaiset musikantit Aila Moilanen-Matila, Kauko Matila, Jouko Korolainen ja Hannes Väisänen soittivat haitaria ja kitaraa ja säestivät yhteislauluja. Kirkkoherra Antti Piirola kertoi seurakunnan toiminnasta ikääntyville, Risto Lappalainen Aivoliitosta ohjasi muistijumpan ja Anitta Rautiainen Rokua Health & Spa:sta kertoi vedestä, joka on vanhin voitehista.

 

Anitta Juntunen

 

Hyvinvointitalkoot Suomussalmella

Kainuun hyvinvointiverkosto järjesti yhdessä Eläkeliiton Suomussalmen yhdistyksen kanssa ikääntyvien hyvinvointitalkoot  27.9.2012 Teatteri  Retikassa, Kiannon Kuohuissa ja Scandic hotellissa. Talkoissa ikääntyvillä oli mahdollisuus tutustua järjestöjen, yhdistysten, yritysten, kunnan ja kuntayhtymän tarjoamiin hyvinvointia ja terveyttä edistäviin palveluihin ja viettää aikaa yhdessä.

Toimintaansa ja ikääntyville kohdennettuja palvelujaan esittelivät Kainuun sydänyhdistys, Suomussalmen diabetesyhdistys, Mielenterveyden ystävät ry Porstuankulma, Pohjois-Suomen neurologiset potilasjärjestöt, Kainuun Muistiyhdistys, Kainuun näkövammaiset, Näkövammaisten keskusliitto, Kuuloliitto, Suomussalmen syöpäyhdistys, Suomussalmen reumayhdistys, Eläkeliiton Suomussalmen Yhdistys, Suomussalmen eläkeläiset, Suomussalmen kirjastotoimi, Suomussalmen ev.lut. seurakunta, Kuutamokeikat, Respecta ja Kainuun maakunta –kuntayhtymä, jonka toimijat esittelivät kotihoidon palveluja, hampaiden ja suun terveydenhoitoa ja Kainuun ikääntymispoliittista strategiaa.

Talkoiden toteutuksessa olivat mukana Kajaanin ammattikorkeakoulun hoitotyön ja liikunnanohjaajaopiskelijat, jotka mittasivat verenpainetta ja tekivät lihaskunto- ja tasapainotestejä. Muista testeistä, joihin osallistujat saivat osallistua, kannattaa mainita Kuuloliiton toimesta tehty kuulontestaus, jonka perusteella lähes 40 testiin osallistunutta ohjattiin jatkotutkimuksiin. Halukkailla oli mahdollisuus osallistua Kiannon Kuohuissa liikunnanohjaajaopiskelijoiden ohjauksessa allasjumppaan. Kainuun ammattiopiston lähihoitajaopiskelijat kuljettivat palvelutalon asukkaita tapahtumaan. Scandicin ravintolassa oli mahdollisuus edulliseen lounaaseen, jota monet osallistujat hyödynsivätkin.

Teatteri Retikan salissa suomussalmelaiset osaajat esittivät ohjelmaa: senioritanssijat tanssivat, Pentti Juntunen ja Veijo Pyykkönen soittivat haitaria ja säestivät yhteislauluja, Sanelma Tauriainen ja Kalle Moilanen esittivät sketsin, runon lausuntaa ja huuliharpun soittoa, Lea Torvinen Kainuun Muistiyhdistyksestä ohjasi muistijumppaa ja Marjukka Voutilainen Respectasta esitteli jokapäiväistä elämää helpottavia pienapuvälineitä.

Talkoissa vieraili yli 250 osallistujaa. Osallistujat olivat erittäin tyytyväisiä talkoiden antiin ja mahdollisuuteen tavata ikätovereitaan.

 –       Anitta Juntunen

ideahuone – Kainuu Living Lab case

ideahuone on Kajaanin ammattikorkeakoulun toteuttama Living Lab, jossa kuluttajat pääsevät näkemään, koskettamaan ja kokeilemaan kainuulaisia keksintöjä ja uusia tuotteita ja antamaan niiden valmistajille palautetta ja kehittämisideoita. 

ideahuone perustuu Kainuun Living Lab –konseptin esiselvitykseen, joka tehtiin keväällä 2011. Esiselvityksessä tutustuttiin Savonia amk:n toteuttamaan Tuotehyllyyn. Kajaanilainen tavaratalo Prisma kiinnostui Tuotehyllystä siinä määrin, että halusi tarjota tilansa veloituksetta kuukaudeksi vastaavanlaiseen toimintaan Kainuussa. Prisman intressi on olla mukana toiminnassa, jonka kautta saadaan mahdollisesti uusia kainuulaisia tuotteita markkinoille. Prisma haluaa neuvotella kuluttajia kiinnostavien ja käytettävien tuotteiden valmistajien kanssa tuotteiden ottamisesta omaan myyntivalikoimaansa.

 Kajaanin amk:n johto antoi tukensa tämän Living Lab -casen toteutukselle, onhan se amk:n strategian mukaista toimintaa, lähentää amk:ta ja paikallisia yrityksiä ja lisää amk:n tunnettavuutta alueella.  

 ideahuoneen operaattori on Kajaanin amk:n Innova-hanke, jonka tavoitteena on tki-toiminnan integroiminen opetukseen. Hyödyntäjiä (yhteensä noin 20) ovat yritykset ja kainuulaiset keksijät, jotka saavat käyttäjien, ideahuoneessa kauppareissullaan käyvien kuluttajien, palautetta ja kehittämisideoita tuotteistaan. Kehittäjiä ovat liiketalouden 2. vuosikurssin markkinoinnin opiskelijat opettajineen. He opiskelevat case ideahuoneessa neljää eri opintojaksoa: tuotehinta ja –saatavuuspäätökset, neuvotteleva myynti, asiakassuuntainen markkinointi ja tutkimus- ja kehittämistoiminta 2. Mahdollistajia ovat Innovan ohella tavaratalo Prisma ja työ- ja elinkeinoministeriön alaisen koheesio- ja kilpailukykyohjelman  (KOKO) Kainuun osio, jonka yhtenä pyrkimyksenä on avoimen innovaatioympäristön kehittäminen Kainuuseen. Käyttäjiä ovat tavaratalo Prisman asiakkaat, joiden toivotaan poikkeavan ideahuoneessa ostosmatkalla.

 ideahuoneessa on esillä monenlaisia tuotteita, jotka tarjoavat hyvän läpileikkauksen kainuulaisten kekseliäisyydestä, mm. vinssi, myllyjä kahvin ja siemenien jauhamiseen, yksikätisen lehtiharava ja harja, 9-side, dreeni- ja virtsankeräyspussien suojia, neuleita ja muita käsitöitä, pystykarsintalaite, turvajakkara, Kainu-malliston huonekaluja, monitoimipöytä ja digitaalisia pelejä (mm. aivohalvauspotilaan käden kuntoutus, kierrätyspeli).

  ideahuone on kiinnostanut yleisöä. Tuotteiden esittelystä vastaavat oppilaat ovat kertoneet, että kiinnostuneita kävijöitä on ollut runsaasti, positiivista palautetta on tullut  ja keksijöille on annettu hyviä kehittämisideoita.  

ideahuone on avoinna 3.-30.10.2011 arkisin ja lauantaisin klo 10-18 ja sunnuntaisin klo 12-18.

 –          Anitta Juntunen

Kainuun 3. Hyvinvointifoorumi

Kainuun 3. Hyvinvointifoorumi pidettiin Kajaanissa 20.9. 2011. Tilaisuuteen osallistui lähes 150 henkilöä, jotka toimivat kuntayhtymässä, yrityksissä, yhdistyksissä ja hankkeissa tai koulutusorganisaatioissa opettajina tai opiskelijoina.

 Foorumin avasi KOKO Kainuu –ohjausryhmän puheenjohtaja Arto Okkonen. Hän totesi, että vaikka hyvinvoinnista huolehtiminen on julkisen vallan tehtävä, jokaisella on vastuu oman terveytensä ja hyvinvointinsa huolehtimisesta. Okkonen korosti, että hyvinvointipalvelujen tuottamisessa tarvitaan myös yksityisiä ja 3. sektorin toimijoita.

 Elinkeinopoliittinen asiantuntija Aino Närkki Elinkeinoelämän keskusliitosta tarkasteli julkisen ja yksityisen kumppanuutta hyvinvointipalveluissa. Ajankohtaisia kysymyksiä ovat: kuinka paljon hyvinvointipalveluja ulkoistetaan, miten hankintalaki toimii hyvinvointipalvelujen hankinnoissa ja miten saadaan yhteiset pelisäännöt yksityiselle ja julkiselle toiminnalle? Yksityisen ja julkisen yhteistyötä tarvitaan, koska palveluiden tarve lisääntyy, resurssipula vaikeuttaa palvelulupauksiin vastaamista ja palvelutuotantoa pitää monipuolistaa vastaamaan kansalaisten vaatimuksia. Kumppanuuksia edistämään tarvitaan neutraalit olosuhteet:” Se tekee, joka parhaiten osaa.” Lisäksi tarvitaan palveluja tuottavien järjestelmien läpinäkyvyyttä ja tuotantotapoja koskevia linjauksia.

Kumppanuuksien kehittäminen vaatii rohkeutta, luottamusta ja avointa yhteistyötä. Tilaaja ja tuottaja voivat muodostaa konsortion, kehittämiseen pyydetään varaamaan tietty summa jo tarjouspyynnöissä, tarjoajien esivalinta kehittämispanostusta painottaen, neuvontamenettelyn käyttäminen kilpailutuksessa, suorahankinta tutkimus- ja kehittämispalveluissa ja käänteinen kilpailutus, jolloin laadun merkitys korostuu. Lisäksi palveluseteli, henkilökohtainen budjetti ja palvelualoitekäytäntö edesauttavat kumppanuuksien syntymistä, totesi Närkki.

 Projektipäällikkö Juha Tuulaniemi Jyväskylän amk:sta käytti innostavan puheenvuoron palvelumuotoilusta, jossa toiminnan keskiössä on ihminen.  Asiakasymmärrys on palvelumuotoilun lähtökohta. Sillä tarkoitetaan asiakkaiden toiminnan motiivien tunnistamista ja heidän tarpeidensa ja odotustensa selvittämistä – ja niiden arvojen tiedostamista, joihin asiakkaiden valinnat perustuvat. Asiakasymmärrystä hankitaan haastattelemalla, havainnoimalla asiakkaiden tekemistä ja selvittämällä tarinallistamisen ja erilaisten design-pelien avulla, mistä asiakkaat unelmoivat. Palvelumuotoilussa on olennaista visuaalinen esitystapa. Asiakkaan arvonmuodostuksen elementit on ymmärrettävä ennen kuin palvelu tuotteistetaan. Palvelun tuotteistamisessa huomioidaan asiakasnäkökulman ohella myös liiketoiminnallinen näkökulma, sillä ne yhdessä tekevät menestyvän palvelun.

 Toiminnanjohtaja Ulla Harala Pirkanmaan sydänpiiristä avasi asiakkuuden paradoksia, johon Pirkanmaalla on paneuduttu Kurkiaura –hankkeessa. Hanke perustuu esiselvitykseen, jossa saatiin tietoa asiakkuudesta ja hyvistä käytänteistä. Tässä vaiheessa oivallettiin aineettoman pääoman merkityksellisyys ja suunnattiin siihen huomio teknologiakeskeisyyden sijasta. Hankkeen tavoitteeksi asetettiin sydänsairauteen sairastuneen voimaantumisen tukeminen oman sairautensa ja sen hoidon asiantuntijaksi, sairauden aiheuttamiin muutoksiin sopeutuminen omassa itsessään ja elämässään sekä kykyjen mukainen vastuunotto omasta sairaudestaan. Toisena tavoitteena on siirtyminen tarjonta- ja tuotantolähtöisestä järjestelmästä kohti asiakas- ja asiakkuuslähtöistä järjestelmää, jossa julkisen, yksityisen ja 3. sektorin tuottamat palvelut yhdistyvät saumattomaksi kokonaisuudeksi. Hankkeessa on oivallettu, että palvelussa kohtaavat ensin ihmiset, vasta sitten asiat ja on ymmärretty, että ihmiset toimivat ja pärjäävät arjessa eri tavoin. Niinpä terveydenhuollon prosesseihin tarvitaan tilaa vuorovaikutukselle ja prosessin mukautumiselle vuorovaikutuksen ansiosta. Kurkiauran työkaluja ovat suuntima (auttaa asiakasta hahmottamaan tilannettaan ja ammattilaista suuntaamaan ohjaustaan ja palveluaan asiakasta voimaannuttavalla tavalla), terveystaltio, osaava asiakas ohjelma, palvelunhallintakonsepti ja muutos- ja verkostojohtaminen.

 Iltapäivän ohjelmassa saatiin Margit Päätalolta ajankohtaista tietoa 2. KASTE –ohjelman suunnittelusta.

 Jyri Wuorisalo avasi sosiaalisen median kehittämistä – työ on jatkunut yli vuosikymmenen ja edistymistä tapahtuu pienin askelin. Wuorisalo uskoi sosiaalinen median yleistymiseen terveyspalvelujen toteuttamisessa. Se on osoittautunut toimivaksi välineeksi terveellisiin elämäntapoihin innostamisessa ja vertaistoiminnan luomisessa. Lisäksi sen kautta voidaan toteuttaa matalan kynnyksen palveluja ja kehittää terveyspalveluja asiakaslähtöisiksi. EU:ssa sosiaalinen media nähdään merkitykselliseksi potilaiden voimaannuttamisessa.

  Soile Paahtama Kuntaliitosta kertoi, että hyvinvointikertomus on kertomus kunnan toteuttamasta hyvinvointipolitiikasta ja siinä kuvataan väestön terveyttä ja hyvinvointia, terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden muutosta, palvelujärjestelmän toimivuudesta vastata ja kyvystä vastata hyvinvointitarpeisiin sekä ehkäisevän työn kustannuksia ja mahdollisia vaikutuksia.  

 Tuija Tammelin Likesistä tarkasteli kestävyyskuntoa ja työkykyisyyden haasteita. Kestävyys-kunnolla (yksikkö MET) tarkoitetaan sydämen ja verenkiertoelimistön kuntoa. Istumisen määrän lisääntymisellä on selkeä yhteys kestävyyskunnon laskemiseen. Tutkimusten perusteella alle 30-vuotiaiden kestävyyskunto on heikompi kuin yli 40-vuotiaiden. Hyvä kestävyyskunto on merkityksellinen erityisesti keskiraskaasta ja raskaasta työstä selviytymiseen. Heikko kestävyyskunto on yhteydessä kokonaiskuolleisuuteen. Kestävyyskuntoa parannetaan lihaskuntoharjoittelulla ja kohtuullisesti kuormittavalla liikunnalla. Työikäiset tarvitsevat työssä selviytymiseen kestävyyskuntoa, jonka kohottaminen on haaste niin työntekijöille, työterveyshuollolle ja työnantajille.

 Sosiaali- ja terveysjohtaja Maire Ahopelto Kainuun maakunta –kuntayhtymästä painotti päätöspuheenvuorossaan terveyden edistämisen toimenpiteiden tärkeyttä ja totesi, että hyvinvointifoorumi järjestetään myös ensi vuonna.

Kutsu Kainuun 3. Hyvinvointifoorumiin

Hyvinvointifoorumin tavoitteena on laajentaa ja syventää tietoa menetelmistä, joilla voidaan edistää kainuulaisten hyvinvointia. Foorumissa käsitellään palvelujen tuottamiseen liittyviä ajankohtaisia kysymyksiä ja sosiaalisen median mahdollisuuksia kansalaisten osallisuuden lisääjänä. Foorumin toteuttavat KOKO- ohjelma ja KASTE- ohjelman Terveempi Pohjois-Suomi Kainuun osahanke.

Tervetuloa kainuulaiset hyvinvointialan toimijat, päättäjät, yrittäjät, kehittäjät ja opiskelijat Hyvinvointifoorumiin.

Aika: tiistaina 20.9.2011 klo 8-15.30

Paikka: Kaukametsän kongressi- ja kulttuurikeskuksen Kouta- Sali  Koskikatu 2-4, Kajaani

8.00 Ilmoittautuminen ja kahvit

Aamupäivän teema: Käyttäjälähtöiset palvelut 

8.30- 8.45 Tilaisuuden avaus

Arto Okkonen Kajaanin kaupunginhallituksen puheenjohtaja, KOKO ohjausryhmän puheenjohtaja

8.45-9.30 Julkisen ja yksityisen kumppanuus hyvinvointipalveluissa

Aino Närkki Elinkeinopoliittinen asiantuntija, Elinkeinoelämän keskusliitto

9.30- 10.15 Käyttäjälähtöisyys ei riitä- tavoitteena pitää olla kaksoisvoitto!

Juha Tuulaniemi Projektipäällikkö, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

10.15-10.35 Tauko ja mahdollisuus tutustua esittelypisteisiin

10.35-11.20  Asiakkuuden paradoksi

Ulla Harala Toiminnanjohtaja, Pirkanmaan sydänpiiri

11.20-11.30 Aamupäivän yhteenveto taiteen keinoin

Lounas (omakustanteinen)

Iltapäivän teema: Terveempi Pohjois-Suomi

12.30-12.45 Iltapäivän avaus

Margit Päätalo Pohjois-Suomen Kaste- ohjelmapäällikkö

12.45-13.30 Sosiaalinen yhteisö- hyöty vai turhake?

Jyri Wuorisalo Mediatuottaja, Avence Oy

13.30-14.15 Hyvinvoiva asukas- hyvinvoiva kunta

Soile Paahtama Erityisasiantuntija, Kuntaliitto

Tauko ja mahdollisuus tutustua esittelypisteisiin

14.30- 14.30 Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet – nykyhetken tilanne ja ennuste

Tuija Tammelin Tutkimusjohtaja, LIKES – tutkimuskeskus

15.15-15.30 Tilaisuuden päätös

Hyvinvointifoorumi on maksuton (sis kahvit)

Lounas omakustanteinen. Mainitse ilmoittautumisen yhteydessä ruokailetko Kaukametsässä.

Ilmoittautuminen: 13.9 klo 14.00 mennessä sisko.rimpilainen@kajaani.fi

Kainuun Maakunta –kuntayhtymän henkilöstö ilmoittautuu e-työpöydän kautta.

Lisätietoja: Anitta Juntunen  puh. 044 7101 227,  anitta.juntunen@kajak.fi

Merja Vikström puh.  044 7974 494,  merja.vikstrom@kainuu.fi

Green Care – hoiva-alan nouseva trendi

Green Care, vihreä hoito, on hoiva-alan nouseva trendi. Green Care ymmärretään liiketoiminnaksi, jossa luontoa konseptoidaan sellaisiksi palveluiksi, joilla edistetään ihmisten hyvinvointia ja elämänlaatua. Palvelujen sisällöt rakentuvat maisemasta, metsästä, vedestä, puutarhasta, eläimistä, kasveista ja luonnonmateriaaleista.

 Luonto ja luonnon moninaisten resurssien tavoitteellinen hyödyntäminen on palaamassa hoito-, hoiva- ja kuntoutusaloille. Maatalous- ja puutarhatöiden tekeminen oli Suomessa yleisesti osa hoitolaitosten arkea viime vuosisadan alku- ja keskivaiheilla. Se oli kuntouttavaa toimintaa.  Karjanhoidosta, maanviljelystä ja puutarhan hoidosta luovuttiin, kun lääkehoito kehittyi ja asenteet muuttuivat kielteisiksi hoidettavien tekemää ilmaista työtä kohtaan.

 Luonto vaikuttaa ihmisen terveyteen kolmella tasolla: luonnon näkemisen ja havainnoinnin kautta, luonnon läheisyydessä olemisen kautta ja luonnossa tapahtuvan aktiivisen tekemisen ja osallistumisen kautta.

 Tutkimuksellinen näyttö luonnon vaikuttavuudesta on vahvistunut, vaikka luonnon hyvinvointivaikutusten taustalla olevia prosesseja tunnetaan vielä vaillinaisesti. Tähän mennessä tunnistettuja, ihmisen mielen kautta toteutuvia vaikutuksia ovat luonnonympäristössä tapahtuva elimistön rauhoittuminen ja stressireaktioista palautuminen, keskittymiskyvyn elpyminen ja mielialojen paraneminen. 

 Myönteiset vaikutukset sydämen sykkeeseen, verenpaineeseen ja lihasten jännittyneisyyteen ilmenevät jo muutamien luonnossa vietettyjen minuuttien jälkeen. Positiiviset vaikutukset syvenevät sen myötä, mitä enemmän aikaa luonnossa vietetään ja mitä luonnontilaisemmasta ympäristöstä on kysymys.

 Eläinten hyvinvointivaikutuksista on myös saatu näyttöä tutkimuksissa. Eläinten läsnäolo on lisännyt geriatristen potilaiden kommunikaatiota ja sosiaalisia taitoja. Puhevaikeuksista kärsivät halvauspotilaat ovat saaneet eläimiltä tukea kommunikaatiotaitojensa parantamiseen. Vastaavia tuloksia on saatu skitspfreniapotilaiden, autisten ja vaikeavammaisten henkilöiden kanssa.

 Myös traumojen hoidossa eläinten mukana olosta on saatu hyviä kokemuksia. Eläinten tiedetään auttavan masennuksesta ja ahdistuneisuudesta selviämisessä ja parantavan keskittymiskykyä. Laitoksissa eläimiä käytetään lohduttamaan ja tuomaan rauhan tunnetta henkisesti kuormittavista tilanteista selviytymiseen.

Green Care soveltuu maatalous- ja matkailualojen ohella sosiaali- ja terapiapalveluihin, päivähoitoon, vanhus- ja vammaishuoltoon, mielenterveys- ja päihdehuoltoon, lastensuojeluun, kotipalveluihin ja päivätoimintaan. Luontoa hyödyntävät palvelut tukevat myös työikäisten voimaantumista ja virkistymistä. Green Care -palveluja toteutetaan vastuullisesti ja niitä harjoittaa koulutettu henkilökunta.

Kiinnostus Green Care –toimintaan kasvaa Euroopassa. Erityisesti Norjassa, Hollannissa, Italiassa ja Itävallassa, joissa perusmaatalous on voimakkaan rakennemuutoksen kohteena, haetaan sosiaali- ja terveyspalveluille uudenlaisia vaihtoehtoja. Green Care – ajatteluun perustuvalla palveluiden tuotannolla luodaan uusia toimeentulomahdollisuuksia maaseudulla toimiville hoiva-alan yrityksille.

 Suomessa Green Care on vielä uutta ja hakee toimintona muotoaan. Meillä jo käytössä olevia vihreän hoivan menetelmiä ovat muun muassa maatilojen käyttö kuntoutuksessa, vammaisten työ- ja päivätoiminta hevostiloilla, maatilat kehitysvammaisten työ- ja asuinympäristönä, elvyttävät ympäristöt mielenterveyspotilaiden ja ikääntyvien hoidossa, luontoon liittyvät perinnetaidot nuorten tukemisessa, viherympäristöjen kuntouttava käyttö ja hoivapalveluyrityksissä olevat terapiaeläimet, joista eksoottisimpia lienevät sisäsiistit ja vähäruokaiset alpakat.

 Toiminnan haasteita maassamme ovat tiedon lisääminen Green Caresta väestölle ja päättäjille, hoiva- ja luontoa lähellä olevien toimialojen konkreettinen yhteistyö ja verkottuminen palvelukonseptien luomiseksi, hoitomuotojen vaikuttavuuden selvittäminen, laatukriteerien luominen ja uusien koulutusohjelmien ja täydennyskoulutuksen kehittäminen. 

 Sitra on aktiivisesti mukana Maamerkit –ohjelmansa kautta kehittämässä suomalaiseen toimintaympäristöön soveltuvia Green Care -palvelukonsepteja ja standardeja. Sitran tavoitteena on edistää hyvinvointialan kehittymistä kansainvälisesti kilpailukykyiseksi toimialaksi hyödyntämällä Green Care –toimintaa. Myös työ- ja elinkeinoministeriössä seurataan kiinnostuneena alan kehitystä.

– Anitta Juntunen

Mitä kuuluu Kainuu Living Labille?

KOKO Kainuu –ohjelma on teettänyt esiselvityksen Kainuu Living Lab –konseptista. Esiselvityksen toteutti FM Tiina Suutari CLS Oy:sta. Hän esitteli esiselvityksen loppuraportin 20.5. 2011.

Esiselvitys fokusoitui hyvinvointialaan ja sen tavoitteena oli selvittää Kainuu Living Labin käynnistämisen mahdollisuuksia, tarvetta, edellytyksiä ja toimintamallia. Tiina Suutari toteutti esiselvityksen haastattelemalla keskeisten hyvinvointialan toimijoiden lisäksi kehittämis- ja koulutusorganisaatioiden, järjestöjen, yrittäjien, päivittäistavarakaupan, matkailupalveluiden, tietojärjestelmien, laitteiden ja ohjelmistojen valmistajien ja apuvälinevalmistajien edustajia sekä keksijöitä. Lisäksi hän kävi bench marking –vierailulla Agro Living Labiin Seinäjoella.  

Esiselvityksen lopputulos oli, että käyttäjälähtöiselle innovaatio- ja tuotekehitystoiminnalle ei tunnistettu riittävästi tarvetta, jotta olisi voitu käynnistää Living Labiin perustuvaa liiketoimintaa Kainuuseen. Kainuun kilpailuetuja palvelujen tarjoamiseksi maakunnan ulkopuolelle ei pystytty riittävästi yksilöimään.

Esiselvityksessä kuitenkin havaittiin, että monet kainuulaiset toimijat tekevät  eritasoisesti käyttäjälähtöistä tuotekehitystä. Niinpä pysyväisluonteisen Living lab –toiminnan synnyttäminen olisi perusteltua osana jonkun julkisen vastuuorganisaation toimintoja. Kainuu Living lab voisi toimia verkostona, jossa jokaisella toimijalla olisi oma rooli. Tällöin parhaita käytäntöjä jaettaisiin ja omaksuttaisiin verkoston jäseniltä ja jatkokehitettäisiin erilaisina caseina.

Esiselvityksessä todetaan, että Living lab –toiminta voisi synnyttää välillisesti alueelle lisää liiketoimintaa, elinvoimaa, hyvinvointia ja osallistuvuutta. Living Lab –toiminta olisi siten työkalu myös Kainuun maakunta –kuntayhtymän asettamille tavoitteille.

Esiselvityksessä Kainuu Living Labille ei löytynyt vastuuorganisaatiota, joka olisi alkanut kehittää toimintaa välittömästi. Living Lab -toiminnan aloittaminen osana Kajaanin ammattikorkeakoulun T&K&I –toimintoja on kuitenkin myöhemmin mahdollista. Parhaillaan selvitellään KOKO Kainuun ja Kamk:n Innova –yksikön  toimesta tuotehyllytoiminnan pilotointia. Mallia tuotehyllytoimintaan on saatu Savonia amk:n Living Labista. Perästä kuuluu.

– Anitta Juntunen

Hoivayrittäjien vetoomus päättäjille joukKOKOhtauksessa

KOKO • KANSALLINEN HYVINVOINTIVERKOSTO 2010–2013

KOKO-ohjelman joukKOKOhtaus järjestettiin Hämeenlinnan Vanajanlinnassa  3.-5.5.2011. Hyvinvointiverkosto kokosi hoiva-alan yrittäjät työpajaan, jossa työstettiin vetoomus päättäjille. Työpajassa kainuulaisia hoivayrittäjiä edustivat Marian Kartanon yrittäjät Pirjo Ahlqvist ja Liisa Kaitero. Hoivayrittäjiä puhuttivat osaavan työvoiman saaniin turvaaminen ja hoivayritysten toimintaedellytysten parantaminen. Vetoomus luovutettiin 5.5. alivaltiosihteeri Heikki Aurasmaalle.

 1. Osaavan työvoiman saannin turvaamisen osalta KOKO Hyvinvointiverkostossa toimialan tulevaisuutta pohtineet yrittäjät toivovat, että päättäjät omalta osaltaan vaikuttavat positiiviseen viestintään toimialasta, ottavat arkijärkiseen tarkasteluun yksityisen sektorin henkilöstön mitoituksen ja rakenteen, johon kohdistuu julkista sektoria huomattavasti suuremmat laatuvaatimukset. Lisäksi yrittäjät toivovat joustavuutta toimialan koulutukseen, henkilöstöön, palkkaukseen ja palveluohjauskumppanuuteen, koska joustoilla voidaan hyödyntää sekä ensimmäisten palkattavien että oppisopimusopiskelijoiden ja eläkkeelle jo lähtevien työpanosta sekä työntekijää että työnantajaa hyödyttävällä tavalla.

 Yrittäjät painottavat myös kokonaisvaltaisen ja työhyvinvointipainotteista johtamistapaan kannustamista, jossa työterveyshuolto, kannustavuus, vapaus ja vastuu on luonteva osa jokaisen työntekijän arkea. Lopuksi yrittäjät tuovat esiin osaavan työvoiman saatavuuden vahvistamiseksi toiveen työehtosopimusten yksilöllisistä näkökulmahuomioimisista sekä koulu-työelämäyhteistyön vahvistamisesta.

2. Yritystoiminnan edellytysten parantaminen

Yritystoiminnan edellytysten parantamiseksi yrittäjät edellyttävät, että valtiovalta ohjaa kuntia voimakkaasti selkeiden palvelustrategioiden laatimiseen, yksityisen ja julkisen palvelutuotannon samalle viivalle asettamiseen, palvelusetelijärjestelmän napakkaan läpivientiin koko maassa ja kuntien oman palvelutuotannon hintojen laskemiseen ja näiden tietojen liittämiseen tilinpäätöstietojen liitteeksi.

Lisäksi yrittäjät toivovat, että toimialan yritys- ja investointitukijärjestelmää kehitetään muiden toimialojen vastaavia tukia myötäileväksi, valtio ohjaa kuntia hyvään alueelliseen yhteistyöhön palvelusektorilla ja että palvelujen laadun mittareiksi otetaan tulokset resurssien sijaan. Lopuksi yrittäjät toteavat, että kuntien palveluohjauksella voidaan ratkaisevasti vaikuttaa itse maksavien asiakkaiden osuuden kasvuun.

Yrittäjät ovat huolestuneita vaalitulosten vaikutuksista yksityisen sosiaali- ja terveyssektorin kehittymiseen jatkossa. Vaarana on, että pieni tulonmuodostajasektori ohjataan entistä suuremmaksi menonlisääjäksi.

– Anitta Juntunen